/ Business, Cloud

SC5 ennustaa tulevaa: Pilvi on voittamisen edellytys

Näissä kirjoituksissa katsomme tulevaisuuteen ja ennustamme tekniikan ja talouden trendejä vuodelle 2017. Samalla pohdimme vaikeita kysymyksiä, kuten minne pilvipalvelut meidät lopulta vievät, mitä tapahtuu kehityksen kelkasta pudonneille ja miksi verkkopalvelut kehittyvät yhä henkilökohtaisempaan suuntaan. Kerromme myös, miksi kokonaisvaltaiset ratkaisut ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset innovaatiot ja millaisiin asioihin suomalaisten yritysten kannattaa keskittyä vuonna 2017.


Pilvipalvelut voidaan määritellä miksi tahansa palveluiksi, joita ajetaan jossakin muualla kuin yrittäjän omissa tiloissa tai omistamalla raudalla. Agile development tarkoittaa puolestaan pienissä erissä tapahtuvaa ja nopeasti uusiin olosuhteisiin sopeutettavaa ohjelmistonkehitystä, jossa eri ryhmien tiivis yhteydenpito näyttelee tärkeää roolia. Suomeksi puhutaan joskus ketterästä ohjelmistokehityksestä. Pilvipalvelut ovat avainasemassa mahdollistamassa tätä ketterää ohjemistokehitystä.

Tällä hetkellä digitaalisten palveluiden kehittäminen pilvessä edellyttää samoja työvaiheita kuin ennenkin, kuten palveluiden ohjelmoinnin aloittamisen verkkopalvelintasosta ja ohjelmistopalvelinten ylläpidon projektin aikana. Palvelinpohjaisissa pilvipalveluissa, IaaS, maksut määräytyvät varatun kapasiteetinmukaan, eivätkä palvelimeen kohdistuvan kuorman perusteella. Perinteisessä pilvessä olevat palvelut reagoivat yleensäkin huonosti äkillisiin palvelinkuormituksen muutoksiin, kuten käyttäjäpiikkeihin. Jos palvelulta edellytetään nopeaa skaalautuvuutta ja käyttövarmuutta vaihtelevissa kuormitus- ja verkko-olosuhteissa, ne täytyy itse suunnitella ja määritellä pilvi-infrastruktuuriinsa.

Ajatus palvelimettomista pilvipalveluista ei ole uusi, mutta käsitteestä on tosin väännetty jonkin verran kättä, sillä kaikkien verkon yli tarjottavien palveluiden takana on aina jokin palvelin. Termillä tarkoitetaan oikeastaan sitä, että palvelukehittäjän ei tarvitse itse lainkaan huolehtia palvelininfrastruktuurista. Pilvitarjoajien valikoimista löytyy lukuisia palveluita, joita käytetään palvelittomien ratkaisujen rakennuspalikoina (esim. tietokannat, tiedostojärjestelmät, viestijonot, IoT), viimeisimpänä lisäyksenä palvelittomat palvelut, joilla voidaan suorittaa kehittäjän määrittelemiä ohjelmia. Näitä kutsutaan mm. pilvifunktioksi (cloud function) tai FaaS:iksi (Function as a Service). Pilvifunktiot vapauttavat ohjelmistokehittäjän voimavarat varsinaisen palvelun rakentamiseen, sekä helpottavat nopeaa prototyyppien ja yksittäisten toiminnallisuuksien kehittämistä, testausta sekä operointia.

Yksinkertaisesti kuvailtuna, palvelimettomassa pilvipalvelussa kuormitusongelmat on ratkaistu kopioimalla tarvittaessa palvelusta useampia rinnakkaisia instansseja, joiden kesken kuormaa voidaan jakaa. Kun piikki on ohi, tarpeettomiksi jääneet instanssit sammutetaan ja niiden vaatima palvelinkapasiteetti vapautuu taas muuhun käyttöön. Ensimmäiset pilvifunktiot (AWS Lambda) ja tarvittavat API –palvelut (API Gateway) tulivat Amazonin verkkopalvelutarjontaan (Amazon Web Services) jo vuonna 2015. Uudenlaisia ”palvelimettomia” palveluita on rakennettu siitä eteenpäin.

Vuoden 2016 lopulla sekä vuonna 2017 vastaavat palvelut tulevat tarjolle muiltakin pilvitarjoajilta. Sen seurauksena pilvifunktioon perustuvat sovellukset tulevat yleistymään rajusti. Microsoft on juuri julkaissut jo tuotantovalmiin versionsa Azure Functions –palvelusta. IBM:llä on OpenWhisk jo kokeiluasteella ja Googlella alfaversio Cloud Functions –palvelusta. Käytännössä kaikki isot pilvipalveluiden tarjoajat lähtevät tähän aaltoon mukaan. Niiden lisäksi on erikoistuneita alan toimijoita, kuten vaikkapa webtask.io.

Pilvifunktioiden osalta vuosi 2017 tulee olemaan paitsi keskinäisen kilpailun, niin myös yhteistyön vuosi. Palvelimettomien palveluiden kehittämiseen yleisesti käytetty Serverless Framework –työkalu on yhteensopiva vain Amazonin verkkopalvelun (AWS) pilven kanssa. Nyt Microsoft, IBM ja Google kehittävät työkalua eteenpäin, tehdäkseen siitä yhteensopivan myös heidän omien pilviratkaisujensa kanssa. Tämän seurauksena tulee syntymään palveluntarjoajista riippumattomia standardeja ja työkaluja, jotka puolestaan kiihdyttävät arkkitehtuurimallin yleistymistä entisestään. Vuoden 2017 jälkeen perinteinen palvelinpohjainen pilvipalvelu on poikkeus eikä sääntö. Cloud icon

Tulevaisuuden voittajat ovat yrityksiä, jotka pystyvät reagoimaan ja toimimaan nopeasti. Pilviteknologia on nopeasti toimimisen edellytys. Mikäli pilveen ei tartuta, ajavat kilpailijat väistämättä ohi.

Kirjoitus on julkaistu myös Talouselämässä 16.12.2016.


Seuraava kirjoitus julkaistaan pe 6.1.2017.

Don’t take our word on it – check what our customers have to say!