Kylmää kuumaa tai kuumaa kylmää

Lassi A. Liikkanen |

Kylmää kuumaa tai kuumaa kylmää.

tesla_1024

Mukautuva vuorovaikutussuunnittelu ja ilmastoinnin käyttäjäkokemus

Ongelma on puoli ratkaisua

Ilmastointi ja ilmastonmuutos. Näillä kahdella tuntuu olevan jotain peliä keskenään. Riippumatta siitä, muuttuuko Suomen ilmasto trooppiseksi kuten heinäkuu 2014 lupaili, ilmastointi on tullut meille jäädäkseen. Suomella on kuitenkin nähdäkseni ainutlaatuinen mullistaa ilmastoivaa maailmaa käyttäjäkokemuksen parantamisessa mukautuvan vuorovaikutussuunnittelun avulla.

Vihaan sekä rakastan ilmastointia. Tämä kuvailee selkeimmin suhdettani tähän innovaatioon, joka edustaa ubiikkiteknologiaa pahimmillaan. Minulla ei sinänsä ole mitään sitä vastaan, että hengittämääni ilmaa voidaan lämmittää ja jäähdyttää teknologian avulla. Nautin kummastakin arvolupauksesta tilanteen mukaisesti.

Ristiriitani ilmastoinnin kanssa koskee hänen käyttäytymistään. Autossa, hotellissa, konferenssisaleissa. Hänen käyttäytymisensä vaatii kielteistä huomiota osakseen – erityisesti julkisissa tiloissa. Kun haluaisin kasuaalin kesäperjantailookin aamupalaverin, hän vaatii minua käyttämään villapaitaa. Kunnollista keskusteluyhteyttä meillä ei ole. Paikasta riippuen voin yrittää jutella hänen kanssaan pienen valkoiseen rasiaan upotetun potentiometrin tai muun lämpötilavalitsimen kanssa, mutta lopputulos on yleensä kompromissi – kylmää kuumaa tai kuumaa kylmää.

Mikä on ilmastointiongelman pohjimmainen syy? Se on mielestäni insinöörimäinen lähestymistapa ilmanvaihdon käyttöliittymän toteutukseen. Yksinkertaistettu yleisratkaisu on lämpötilasäädin ja tilakohtainen termostaatti. Hienostuneimmissa vaihtoehdoissa voi ilmanvaihdon tehoa myös säätää. Parhaimmissa ilmanvaihdon voi kytkeä pois päältä. Mikään näistä ei suoraan vastaa tarpeitani. Minä haluan itselleni sopivan ilmaston. En halua järjestelmää joka puhkuu vuoron perään niskaani, (tai muuhun suojattomaan ruumiinosaan) jäätävää tai polttavaa ilmaa.

Lämpötila ei ole riittävä parametri kuvaamaan ilmastoinnin toimintaa. Ilmastointiin ja ilmanvaihtoon liittyy lisäksi muita ilmanlaadullisia ominaisuuksia kuten ilmankosteus ja –laatu. Ensiksi mainittu tuo heti mieleen ilmankostuttimet ja kosteudenkerääjät, jälkimmäinen otsoninpoistajat ja ilmalämpöpumppujen sisäilmansuodattimet. En muista vielä nähneeni ilmastointilaitteen käyttöliittymää, jossa nämä mahdollisuudet olisi käännetty käyttäjän eduiksi.

Vielä suurempi haaste on useamman käyttäjän yhtäaikainen palveleminen, kuten esimerkiksi lentokoneessa tai luokkahuoneessa. Vaikuttaakin sille, ettei ilmastointi ole helppo teknillis-inhimillinen ongelma, vaan helponnäköinen vaikea ongelma. HardEasy ongelma, kuten käyttöliittymäveteraani Scott Jensen sanoo (http://jenson.org/easyhard/ )

Nest

Maailmalla on vastikään kohuttu Googlen leiriin hankitusta Nest älykodin termostaatista (https://nest.com/thermostat/life-with-nest-thermostat/). Edustaako Nest toivomaani tulevaisuutta, muutenkin kuin olemalla harvinaisen lupaava Internet of Things vehje? Valitettavasti ei. Nest mukautuu kyllä käyttäjänsä päivärytmiin, mutta ei tämän toimintaan sillä tasolla, jota toivon. Sen tavoitteena on ensi sijassa kodin älyllistäminen, ja mm. energian säästö, ei lämmitykseen liittyvän käyttäjäkokemuksen mullistaminen.

Toinen puolikas

Mikä ratkaisuksi tähän tilanteeseen? Aloitetaan kuvittelemalla, että ilmastointijärjestelmät voisivat kuunnella käyttäjiään langattomasti ja säätää toimintaansa nykyistä yksityiskohtaisemmin IoT-rajapinnan avulla. Yksilötasolla ideaaliratkaisu voisi perustua esim. älykelloon upotettuihin antureihin, jotka kertoisivat suoraan ilmastoinnille millainen lämmitysjärjestely tukee sen hetkistä aktiviteettiani. Blogin kirjoittaminen ja sulkapalloilu vaatisivat ilmalta eri asioita. Ei nappuloita, ei riitelyä.

Tämän ratkaisun laaja soveltaminen on yhtä utopistista kuin muukin IoT scifi, sillä se vaatii sekä infrastruktuurin että ajattelun muutosta. Otetaan vaihtoehto, jota voitaisiin toteuttaa nopeammin. Ratkaisuympäristönä henkilöauto, joka ilmastoinnin näkökulmasta tarjoaa oman infransa palvelemaan rajattua määrää käyttäjiä .

Autoissa nykyisin vallitseva käliratkaisu, jossa on lämpötila-aste- ja tuuletusvoimakkuusvalitsimet, on korvannut aiemman sukupolven kuumaa-kylmää asteikon. Tämä ei ole merkittävästi parantanut käyttäjäkokemusta. Vanha järjestelmä oli mielestäni jopa intuitiivisempi, sillä se ei ankkuroinut odotuksiani käyttäjänä siihen, että esim. 22°C olisi oikea asetus kesät ja talvet.

Otetaan siis futuristisempi ratkaisu, jonka olen istuttanut jo kaupallistettuun edellekävijäteknologiaan. Tesla Model S (http://www.teslamotors.com/en_GB/models)  edustaa tällä hetkellä ei pelkästään sähköautojen, vaan koko autoilun sisätilamuotoilun kärkeä. Tästä huolimatta siinäkin käytetään tavanomaista lämpötilavalitsinta:

tesla_orig_dashb

Mutta meidän mukautuvan ilmastoinnin visiossamme tästä on luovuttu:

tesla_crop

Teslan kyydissä istuvat John ja Jane nauttivat henkilökohtaisten preferenssien mukaisesta ilmastoinnista ilman turhaa säätötarvetta. Kun auto on tunnistanut heidän ilmastointitoiveensa (esim. älypuhelin kertoo autolle yleisen profiilin että erityisen tilatiedon), heidän valittavanaan on ainoastaan jäykkä tai letkeä tuuletus, juuri nykyisen tai tulevan tunnelman mukaan. Mikäli käyttäjätavoitetilaa ei juuri pystytä täyttämään käytettävissä olevalla kapasiteetilla, huomautetaan tästä käyttäjälle kohteliaasti.  Enemmän empatiaa, vähemmän taistelua.

Mukautuva vuorovaikutussuunnittelu (adaptive interaction design) on mielestäni lupaava suunta pyrkiä ratkaisemaan helponnäköisiä vaikeita ongelmia. Voi olla, että monet näistä edellyttävät ympäröivän infrastruktuurin kypsymistä ja avautumista, IoT-tyyliin. Jo nykyisen teknologian sisällä on luvassa innovaatioita, jotka mukautuvat käyttäjän toimintaan, mieltymyksiin ja tapoihin. Vuorovaikutussuunnittelijat, ajatelkaa käyttäjien tarpeita!

Kirjoitti Lassi A. Liikkanen (@lassial)

Suunnittelija, joka rakentaa nykyisyyttä ja unelmoi tulevaisuutta

Konseptin kuvituksesta ja ideoinnista kiitos Petri Lahdelmalle.

More from our blog